Kengurusaari liekeissä
Sain ikäviä uutisia Australian matkani viimeisellä viikolla, kuullessani Kenguru saaren ystäviltä, että saarella oli syttynyt todella pahat ja laajat tulipalot. Koko saari evakuoitiin ja puolet saaresta paloi. Oli rankaa nähdä uutisissa evakuoitujen joukossa tuttuja kasvoja ja saada viestejä saarelta ystäviltä, jotka kertovat kuinka heitä pelottaa eivätkä he tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Entinen työpaikkani ja merietanat pelastuivat viime metreillä. Saaren eläinpopulaatiosta arvellaan kuolleen puolet. Useiden harvinaisten lajien pelätään hävinneen kokonaan. Mielestäni parasta hunajaa koko maailmassa oli Kenguru saaren hunaja – ikävä kyllä myös nämä mehiläiset kuolivat palossa. Siten tähänastinen palojen kauheus konkretisoitui, kun sai nähdä oman entisen kotinsa, Kenguru saaren palavan.
Australian Working Holiday vuosi pähkinänkuoressa
Australia yllätti. Working Holiday vuonna koin enemmän kuin olisin ikinä odottanut.
Sain kuitata unelmani ulkomailla työskentelystä ja valitsin siihen ehdottomasti Australian upeimman paikan eli pienen 5000 asukkaan Kenguru saaren. Australian monipuolinen luonto hämmästytti: lämpöä oli +4 asteen pirteistä työaamuista Kenguru saarella, aina +50 asteen läkähdyttävään aavikkoon sisämaan Longreachissä. Australia oli yhtä kuin upea iso valliriutta ja sen korallit, valkoiset hiekkarannat, vesiputoukset, maailman vanhin sademetsä ja Australia päivän ilotulitukset Sydneyssä. ”G´day mate” tervehdyksen saattelemana sain sukeltaa Australialaiseen kulttuuriin sekä Ozzy-aksenttiin. Näin kenguruita joka aamu töihin mennessä auringon noustessa. Koalat keikkuivat laiskasti oksien nokassa ja örisivät öisin sademetsä-äänien saattelemana. Ehdin saada muutaman lähellä piti sydänkohtauksen hämähäkeistä sisällä ja ulkona. Sain todistaa elämäni kauheinta luonnonkatastrofia ja tuntea sen vaikutukset monella tasolla. Tapasin mielettömän mahtavia, ennennäkemättömiä sukulaisia – sain olla osa heidän perhettään ja kokea Suomalaisemman joulun mitä Suomessa. Tapasin suomalaisia, jotka olivat äärettömän ylpeitä juuristaan. Saunaa ja joulutorttuja palmujen katveessa. Mielettömiä kohtaamisia ja keskusteluita tapaamieni ihmisten kanssa. ”Muutos ei ole pahasta” opin Saksalaiselta 19- vuotiaalta. Tunneskaalassa sain kokea vuoden aikana kaikki mahdolliset tunteet mitä ihmiseltä voi löytyä. Opin paljon itsestäni ja rajoistani. Sain viisi vuotta suunnittelemani unelmamatkan Australiassa – ja mitään en muuttaisi.
Lempi sanontani Australiassa on ehdottomasti: ”No worries”, jossa yhdistyy merkitys ”Ole hyvä” ja ”Ei huolta”. Tämän sanonnan pakkaan ehdottomasti mukaan rinkkaani.
Äärettömän kiitollinen. Nyt haikein mielin kohti Uutta-Seelantia.
0 Comments