Matkapäiväkirja 15.
Hello New Zealand!
Auckland / Uusi-Seelanti
Laskeuduin yöllä Uuden-Seelannin Pohjoissaarelle, Aucklandiin. Lentokentällä uusi Sim puhelimeen ja niin Ozzy-puhelin muuttui Kiwi-puhelimeksi. Sim-kortin myyjä saattoi minut bussiin varmistaakseen, että pääsen turvallisesti matkaan. Tämä oli sitä Uusi-Seelantilaista ystävällisyyttä, mikä on vahvasti osa maan kulttuuria 😊
Australiasta ”Suomen kesään”
Uusi-Seelanti oli ihana, vaikka Australian jälkeen kulttuurishokki. Australiasta tutut TimTam-keksit ja muut Aussiherkut löytyivät myös Uuden-Seelannin supermarketeista, mutta kävi heti selväksi, että tämä maa oli ihan toista maata kuin Australia. Luonto, ihmiset ja ilmapiiri tuntuivat varsin käänteiseltä Australiaan verrattuna. Äkkiseltään Australian saunamaisen ilmaston jälkeen myös Suomen kesän tuntuinen Uuden-Seelannin ilmasto oli kylmä. Ihmeellistä oli myös se, että aurinko laski vasta pari tuntia myöhemmin kuin Australiassa eli klo 20.30 aikoihin – tuntui että päivä ei lopu ollenkaan. Talot olivat matalia ja Aucklandissa oli pikkukaupungin tunnelma. Ihmiset olivat hiljaisia, äärettömän mukavia ja avuliaita. Ilmasto ja ihmiset ovat samantyylisiä, mitä meillä Suomessa, joten ymmärrän hyvin Suomalaisten tykästymisen tähän maahan.
Auckland – Body Pumpin syntykoti
Auckland on Liikunta-alan ihmisen pyhiinvaelluskohde, sillä Less Mills tunnit ovat kotoisin täältä! Selväähän oli toki se, että tässä Jumppien Disneylandissa piti päästä jumppaamaan julkkisohjaajien kanssa kaikki jumpat läpi. Tiskin takana oli toinen toistaan pirteämpiä jumppapirkkoja ja isoilla Tv-ruuduilla tiskin yläpuolelle pyöri neljä näytöllistä jumppatuntien lukujärjestyksiä. Body Pumppia, Body Comabattia, Body Balancea, Body Steppiä jne. aamusta iltaan nonstoppina Rachelin, Danin ja Glenin johdolla. BodyComabat tunnilla lavan valloitti neljä superstaraa ja jumppaajia salissa oli 80 – tunnelma oli yhtään vähättelemättä: katossa. Oli kiva huomata, että joukossa jumppasi reilusti miehiä, eri ikäisiä- ja kuntoisia ihmisiä. Tässä porukassa näki liikunnan ilon. Ehdottomasti upein kuntokeskus mitä olen ikinä nähnyt – paikka oli täynnä toinen toistaan hienompia jumppasaleja ja kaikki viimeisen päälle mietitty.
Veronumerot ja Kiwi-pankkitili, Check!
Working Holiday viisumi Uuteen-Seelantiin maksaa 245 NZD eli 140€. Suomalaisille viisumi on pientä käsittelymaksua lukuunottamatta ilmainen – mikä oli varsin kiva yllätys. Suomi ja Uusi-Seelanti ovat tehneet yhteistyötä vuonna kivi ja paperi, jonka seurauksena ollaan vielä nykyäänkin VIP-jonossa. Ikäraja Uuden-Seelannin viisumissa meille Suomalaisille on 35 vuotta.
Veronumeron saa tilattua netistä parista päivässä, kunhan voi ensin todistaa, että omistaa pankkitilin. Pankkitilin hankkiminen olikin Amazing-race tehtävä, koska tämä osuus ei tuntunut kenelläkään menevän kuin Strömsössä. Ennen kuin voi asioida pankissa, pitää luoda tili netin kautta. Lopulta edessäni oli kasa Erroreita. Seuraavana päivänä kolmen tunnin väännön jälkeen minulla oli pankkitili, pankkikortti, KiwiBank-app ja todiste pankkitilistä. Laitoin veronumero hakemuksen vetämään ja se tuli kuudessa tunnissa sähköpostiin, ilman että minun tarvitsi edes todistaa pankkitiliäni. Kahdessa päivässä kaikki kasassa – mielettömän nopeaa ja loppuviimein helppoa (voisiko näin nopean toiminnan virasto- ja pankkiasioissa kopioida Suomeenkin?) Huojentunut fiilis, pakolliset asiat: Check.
Uuden-Seelannin reissupläni
Tavallisesta poiketen olin jättänyt reissusuunnittelun Uuteen-Seelantiin, jotta kuulisin paikan päällä parhaimmat vinkit ja pystyisin olla avoin mahdollisille reissukavereille. Mitä enemmän eri paikoista luki, sitä enemmän oli sekaisin mihin lähtisi ja kenen kanssa. Lopulta kyllästyin vatkaamiseen. En ehtisi kuitenkaan nähdä kaikkea ja kaikki reissukaverit halusivat eri suuntiin. Lisäksi tuntui olevan ihan sama mihin Uudessa-Seelannissa menee, kun koko maa tuntuu olevan täynnä upeita paikkoja.
Päätin varata Stray -elämysbussin. Kertaalleen mietitty, todennäköisesti valittu parhaimmat turistikohteet, menee kohteisiin varmasti ja tiiviillä aikataululla. Lisäksi nettisuositteluissa kehuttu eri-ikäisten matkabussiksi. Stray apilla pystyisi kasata omannäköisen ja pituisen matkan eri aktiviteeteista sekä majoituksista – jotka maksoivat erikseen. Lippuni oli Hop-On-Hop-Off mallia eli pysäkeillä sain oleskella sen ajan kun halusin (12kk sisällä matka tuli reissata). Aucklandista-Christchurchiin eli Pohjoisesta Etelään matkaava bussi oli tarjouksessa 500€. Aikaa Pohjoisesta Etelään matkaamiseen tulisi varata vähintään 20 päivää. Laskin että vaihtoehto olisi minulle yksin matkustavana yksi halvimmista, luotettava aikataululta ja helppo ison rinkan kanssa.
Uuden Seelannin suunnitelma: Elämys-bussilla huristelua reilu kolme viikkoa: Pohjois- ja Etelä-Saari sekä loppuajalle töitä.
“Nature defines who and what we are, and no more so far for any nation than New Zealand, Aotearoa, the land of the long white cloud”
-Al Morrison-
0 Comments